Miten valita projektinhallinnan puitteet ja kurssi

Miksi ottaa käyttöön projektihallinnan viitekehys?

Vastaus on tässä tapauksessa suoraviivainen. Joitakin tässä artikkelissa mainituista projektinhallintakehyksistä on käytetty jo useiden vuosien ajan, ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi riskien ja tappioiden vähentämisessä tai liiketoiminnan muutokseen liittyvien mahdollisuuksien maksimoimisessa. Miksi siis keksiä jotakin uutta tai edetä hyödyntämättä jotakin näistä kehyksistä? Ei tietenkään ole mitään syytä olla tekemättä sitä.

Minkä niistä kuitenkin valitsisi? Monet organisaatiot eivät ole onnistuneet parantamaan projektien onnistumisprosenttiaan käyttämällä väärää lähestymistapaa tai oikeaa lähestymistapaa väärällä tavalla. Joissakin tapauksissa ne ovat saattaneet huomata suoriutuvansa jopa huonommin.

Ensimmäinen kulmakivi, ketterä vs. perinteinen vs. hybridi

Teemme asian hyvin yksinkertaiseksi, yrittäen olla yksinkertaistamatta liikaa. Ensimmäinen näkökohta, jota kannattaa pohtia, on se, minkälaista lähestymistapaa tarvitaan: ketterä vs. perinteinen vs. hybridi.

Projektinhallinta on ensin kehittynyt niin sanottujen perinteisten menetelmien tai lähestymistapojen myötä. Nämä lähtevät liikkeelle vaatimuksista ja pyrkivät määrittelemään ennakoitavissa olevan polun (kustannukset, aika, laatu) niiden toteuttamiseksi. Toiminnot suunnitellaan yleensä peräkkäin eli vesiputousmenetelmällä.

Organisaatiot pitävät ennakoitavasta budjetista, lähtötilanteesta ja etenemissuunnitelmasta, ja siksi "perinteisten" kehysten lupaukset kiehtoivat niitä aluksi. Monissa tapauksissa asiat kuitenkin menivät pieleen ja hankkeet epäonnistuivat. Tämä aiheutti turhautumista ja pettymystä projektinhallintaa kohtaan. Tämä voi johtua monista tekijöistä, eikä tässä artikkelissa ole tarkoitus käsitellä niitä kaikkia. Tässä keskitytään niihin, jotka saivat aikaan ketterien menetelmien synnyn. Tärkeimmät syyt moniin epäonnistumisiin olivat:

• vaatimukset eivät olleet selkeitä ja/tai keskeisten sidosryhmien jakamia.
• muutokset niihin ja ympäristöön olivat liian nopeita ja vaikeasti hallittavia.

Vastauksena tähän syntyi ketteriä muutosjohtamismenetelmiä, joita voidaan soveltaa myös hankkeisiin. Ketterät menetelmät perustuvat yleensä siihen, että tuotoksia kehitetään useissa lyhyissä iteraatioissa (sprintit, jotka kestävät yleensä kuukauden), joissa kussakin toteutetaan osa vaatimuksista ja joissa asiakkailta ja tulosten käyttäjiltä saadaan usein palautetta. Palautetta käytetään vaatimusten mukauttamiseen ja ponnistelujen ohjaamiseen parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi.

Voidaan sanoa, että kun perinteisillä menetelmillä määritetään kustannukset, aika, laatu ja ominaisuudet (mitä halutaan saavuttaa), ketterillä menetelmillä määritetään kustannukset (tiimi ja sprintteihin käytetty aika on ennalta määritelty eikä se muutu), aika (sprinttien kesto on ennalta määritelty) ja laatu (laadusta ei tingitä koskaan), mutta hyväksytään tulosten vaihtelu: ominaisuuksia kehitetään tarpeiden ja kapasiteetin mukaan. Ketterät menetelmät ovat todistetusti auttaneet kehittämään sopivia tuotoksia. Se voi kuitenkin poiketa hieman tai huomattavasti siitä, mitä alun perin oli kuviteltu.

Vaikka ketterät menetelmät ovat osoittautuneet erittäin tehokkaiksi, niitä ei voida soveltaa kaikissa olosuhteissa. Näin käy esimerkiksi silloin, kun suhdetta tavarantoimittajiin säätelevät sopimukset, joissa on määritelty suoritteet, määräajat ja kustannukset. Useimmissa tapauksissa kyse voi olla kulttuurisesta ongelmasta... Ketterä oleminen, ei ketterien menetelmien soveltaminen, on avain menestykseen, mutta kulttuurista muutosta ei hyvin usein tapahdu.

Tämän vuoksi on syntynyt hybridejä lähestymistapoja. Niissä yhdistyvät perinteiset ja ketterät piirteet, ja molempien haittoja pyritään poistamaan. Ovatko hybridi-ketterät lähestymistavat sitten lopullisia ratkaisuja? Eivät aina, sillä ne ovat yleensä monimutkaisempia.

Lopuksi, skaalautumisessa on merkittävä ero. Projektien hallinta ei ole sama asia kuin ohjelmien tai projektisalkkujen hallinta. Samoin on merkittävä ero, kun ketteryyttä yritetään hallita aloitteen tai tiimin tasolla verrattuna koko organisaation tasoon. Näin ollen on mahdollista löytää erikoistuneita kehyksiä muutoksen hallintaan skaalautuvalla tasolla.

Omassa artikkelissamme on lisätietoja siitä, miten valita perinteisen ja ketterän projektinhallinnan välillä.

ILEARNissa käsitellyt projektinhallintakehykset

iLEARNissa käsitellään useita projektinhallintakehyksiä, perinteisiä, ketteriä ja hybridisiä, ja ymmärretään, että yhtä voittajaa ei ole olemassa. Se ehdottaa kutakin järjestelmää varten koulutuskursseja, joita tarjotaan useilla eri menetelmillä (luokkahuone, virtuaalisesti, verkossa), sekä niihin liittyviä virallisia sertifikaatteja. Konsultointiyksikkö, iCONS, auttaa myös toteuttamaan opastusta käytännössä optimaalisten tulosten saavuttamiseksi.

Seuraavaksi annamme yksityiskohtaisia tietoja kustakin seuraavista kehyksistä:

• AgileLearn
• AgilePM
• ISO 21502
• Kanban
• MoP
• MSP
• PM2
• PRINCE2
• PRINCE2 Agile
• PMBoK
• Scrum

Tämä auttaa ymmärtämään, mitä tietyssä kontekstissa on tehtävä. Enemmän saat selville, kun opettelet erityisiä viitekehyksiä. iLEARNin asiantuntijat ovat käytettävissäsi keskustellaksesi kanssasi ihanteellisesta valinnasta ja polusta.

AgileLearn

Mikä on AgileLearn?

AgileLearn ei ole kehys vaan opas ketteryyteen ja olemassa oleviin kehyksiin liiketoiminnan muutoksen yhteydessä. Se selittää, mitä on olla ketterä todella tarkoittaa ja miten ketteryyttä toteutetaan. Se myös havainnollistaa suosituimpien ketterien kehysten ominaispiirteitä. Tarjolla on kaksi koulutuspolkua perusja skaalautuvaa ketteryyttä varten.

Kenelle AgileLearn sopii?

Se sopii kaikille niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin, mitä ketteryys on, ja haluavat valita ketterän kehyksen tai sekoittaa sen muihin kehyksiin. Se on optimaalinen lähtökohta ketteryyden aktivoimiseksi. Se voi kuitenkin olla hyödyllinen myös niille, jotka ovat käyttäneet tiettyä ketterää viitekehystä ja tuntevat tarvetta tutkia vaihtoehtoja tai kehitysvaihtoehtoja.

Mitkä ovat AgileLearn-sertifikaatit?

AgileLearnilla on tällä hetkellä kaksi sertifiointia: AgileLearn Master Certified ja AgileLearn Scaled Master -sertifikaatit. Ensimmäinen soveltuu ketteryyden soveltamiseen paikallisella tasolla, toinen kun tavoitteena on skaalata se koko organisaation tasolle.

Lisätietoa voit lukea sivultamme AgileLearn-sertifioinneista.

AgilePM

Mikä on AgilePM?

Vuonna 2010 tapahtuneen käyttöönoton jälkeen AgilePM on nopeasti vakiinnuttanut asemansa maailman johtavana viitekehyksenä ja sertifiointina seuraaville aloille ketterä projektinhallinnan johtajaksi, ja yli 200 000 tenttiä on suoritettu maailmanlaajuisesti. AgilePM perustuu DSDM-ketterään projektinhallintakehykseen, joka on käytännönläheinen ja toistettava ketterä menetelmä projektinhallintaan. Sen keskeisenä ominaisuutena on, että se lisää tyypillisiin ketteriin käytäntöihin strukturoidun ja perinteisemmän hallintakerroksen projektitoimien toteuttamiseksi.

Kenelle AgilePM sopii?

AgilePM on tasapainoinen kehys, joka on hyödyllinen organisaatioille, jotka joutuvat johtamaan ketterää projektia esimerkiksi siksi, että vaatimuksia ei aluksi tunneta hyvin, mutta tarvitsevat yhtä vankan hallintakehyksen (kustannusten, ajan, laadun ja ominaisuuksien valvonta) kuin perinteisissä lähestymistavoissa.

Mitkä ovat AgilePM-sertifikaatit?

AgilePM® Foundation + Practitioner. Foundation soveltuu kaikille, erityisesti resursseille, joiden on toimittava AgilePM:n avulla hallinnoidussa projektissa. AgilePM Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner® Practitioner

Lisätietoja saat AgilePM-sertifiointia käsittelevältä sivultamme .

ISO 21502

Mikä on ISO 21502?

ISO 21502 on projektinhallintaa koskeva ISO-standardi. Standardin Full-name on: Project, program, and portfolio management - Guidance on project management. Kuten nimestä voi päätellä, siinä annetaan ohjeita projektien hallinnasta. ISO 21502 on perinteinen keskittynyt kehys, joka perustuu projektinhallintakäytäntöihin (esim. suunnittelu, laajuuden hallinta, resurssien hallinta, aikataulun hallinta, kustannusten hallinta jne.), prosessilähestymistapaan (esim. projektin käynnistäminen, projektin valvonta, vaiheiden alun ja lopun hallinta jne.), joka muistuttaa PRINCE2® Project Management -prosesseja ja projektin rooleja.

Kenelle ISO 21502 soveltuu?

ISO 21502 -standardia suositellaan henkilöille, jotka osallistuvat projektien hallinnointiin, ohjaukseen, varmistamiseen, tarkastukseen ja johtamiseen, projektipäälliköille ja projektiryhmien jäsenille. Se soveltuu erityisesti organisaatioille, joilla on vahvat ISO-pohjaiset laadunhallintajärjestelmät. Negatiivinen näkökohta on, että ohjeiden yksityiskohtaisuus on vähäisempää kuin muissa viitekehyksissä. Sen etuna on, että se on avoin kehys (ei patentoitu) ja tarjoaa korkean tason ohjeita, joita voidaan soveltaa myös muiden projektinhallintakehysten kanssa.

Mitkä ovat ISO 21502 -sertifikaatit?

Tällä hetkellä iLEARN ehdottaa Foundation-sertifiointitasoa, joka soveltuu kaikille projektiin osallistuville ja johtajille, jotta he ymmärtäisivät paremmin projektinhallintaa ja voisivat antaa asianmukaista tukea ja ohjausta projektipäälliköille.

Lisätietoja saat lukemalla sivumme ISO 21502 -sertifioinnista.

Kanban

Mikä on Kanban?

Kanban on suosittu Lean-työnkulunhallintamenetelmä prosessien määrittelyyn, hallintaan ja parantamiseen. Se auttaa visualisoimaan työtä, maksimoimaan tehokkuutta ja parantamaan jatkuvasti. Kuten ehkä ymmärrät, se ei ole varsinaisesti projektinhallintakehys. Saatat kuitenkin löytää sen luokiteltuna ketteräksi ketteräksi joissakin tapauksissa. On totta, että Kanban voi auttaa koordinoimaan projektitehtäviä osoittamalla, näyttämällä ja valvomalla niitä Kanban-tauluissa. Tätä tarkoitusta varten sitä käytetään usein ketterissä hallintakehyksissä koordinoimaan ja tekemään avoimeksi, mitä sprintissä tapahtuu. Kanbanin tärkein käyttötapa on kuitenkin prosessien parantamisen tukeminen.

Kenelle Kanban sopii?

Kanbania käytetään monissa ketterissä viitekehyksissä, esimerkiksi Scrumissa, ja siksi sen tuntemusta suositellaan niiden käyttöönottajille. Se on hyödyllinen myös niille, jotka ovat vastuussa hyvin yksinkertaisten prosessien hallinnasta, joissa pääasiallinen tarve on tehtävien koordinointi ja hallinto on suoraviivaista.

Mitkä ovat Kanban-sertifikaatit?

iLEARN ehdottaa Kanban Master Certified -tasoa, joka soveltuu kaikille niille, jotka ovat kiinnostuneita Kanban-menetelmästä tai jotka joutuvat käyttämään sitä joko prosessien tai projektien hallinnassa.

Lisätietoja saat lukemalla sivumme Kanban-sertifioinneista.

PM2

Mikä on PM2^?

PM2^on yksi viimeisimmistä uusista tulokkaista projektinhallintakehysten joukossa. Se on perinteinen ja sen erityispiirteenä on, että se on Euroopan komission tukema. Vaikka menetelmä soveltuu kaikenlaisiin hankkeisiin, se sopii erinomaisesti julkiseen sektoriin, EU:n ohjelmiin ja avustuksiin liittyviin hankkeisiin. PM² sisältää elementtejä maailmanlaajuisesti hyväksytyistä parhaista käytännöistä. Menetelmässä on PRINCE2®:n kaltainen prosessi ja käytäntöjä koskeva lähestymistapa, mutta se on tiiviimpi, vähemmän "byrokraattinen" ja sisältää runsaasti tekniikoita.

Kenelle PM2^sopii?

EU:n virastot^käyttävät PM2:ta, ja siitä on tulossa merkityksellinen organisaatioille tai henkilöille, jotka työskentelevät EU:n ohjelmakontekstissa. Se perustuu kuitenkin yleismaailmallisiin ja hyväksi havaittuihin käytäntöihin, on tiivis mutta kattava ja siksi hyvä ehdokas ensisijaiseksi projektinhallintamenetelmäksi organisaatioissa.

Mitkä ovat PM2^{-sertifikaatit}?

iLEARN ehdottaa APMG:n PM²^Foundation Certified -tason sertifiointia, joka vastaa EU:n vaatimuksia. Se on suunnattu projektipäälliköille ja kaikille projektiin osallistuville, erityisesti jos ne liittyvät EU:n toimielimiin tai ohjelmiin.

Lisätietoja on sivulla PM²-sertifioinnista.

PRINCE2

Mikä on PRINCE2®?

PRINCE2® (Projects IN Controlled Environments, projektit valvotuissa ympäristöissä) on perinteinen projektinhallintamenetelmä, jolla on eniten sertifioituja henkilöitä. Se on välttämätön tietotekniikan alalla työskenteleville, ja se on erittäin suosittu Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muissa Euroopan maissa. Se on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, ja nyt siitä on valmistunut seitsemäs^painos. Se tarjoaa kattavan mutta mukautettavan lähestymistavan projektien hallintaan, joka perustuu periaatteisiin, käytäntöihin ja prosesseihin. Huomaa, että PRINCE2® Project Management ei tarjoa yksityiskohtaisia tietoja projektinhallintatekniikoista (esim. Gantt-hallinta).

Kenelle PRINCE2® sopii?

PRINCE2®:n tuntemus on ehdoton edellytys henkilöille, jotka työskentelevät Yhdistyneen kuningaskunnan julkishallinnon hankkeiden parissa. Se on kuitenkin yksi suosituimmista perinteisistä projektinhallinnan viitekehyksistä. Näin ollen sitä suositellaan kaikille, jotka työskentelevät PRINCE2-menetelmällä hallinnoidussa projektissa tai ovat kiinnostuneita PRINCE2:n käyttöönotosta.

Mitkä ovat PRINCE2®-sertifikaatit?

PRINCE2-pätevyysjärjestelmässä on kaksi tasoa: Foundation ja Practitioner. Foundation soveltuu kaikille niille, joiden on toimittava PRINCE2-menetelmään perustuvassa projektissa. Practitioner-tasoa suositellaan projektin avainasemassa oleville tai PRINCE2-toteutuksesta vastaaville henkilöille.

Lisätietoja saat PRINCE2®-sertifiointia käsittelevältä sivultamme .

PRINCE2 Agile

Mikä on PRINCE2 Agile?

PRINCE2® Agile Project Management -organisaatiot ovat huomanneet, että ketterät lähestymistavat ovat yhä useammin haasteena projektien hallinnassa. Kuten johdannossa todettiin, ei ole olemassa lopullista vastausta siihen, mikä on parempi. Todisteet osoittavat, että joissakin tapauksissa perinteisen ja ketterän on elettävä yhdessä. PRINCE2 Agile vastaa tähän tarpeeseen. Se tarjoaa pääasiassa ohjeita organisaatioille ja henkilöille, jotka käyttävät PRINCE2®-ohjelmaa, mutta haluavat yhdistää siihen ketteryyttä.

Kenelle PRINCE2 Agile sopii?

PRINCE2 Agile -tietämys on välttämätöntä henkilöille ja organisaatioille, jotka ovat ottaneet PRINCE2:n käyttöön ja joiden on integroitava siihen tai työskenneltävä niiden kanssa, jotka käyttävät ketteriä menetelmiä, kuten Scrumia.

Mitkä ovat PRINCE2 Agile -sertifikaatit?

PRINCE2 Agile® Practitioner - Agile® Practitioner - Practitioner - Practitioner Foundation soveltuu kaikille. PRINCE2 Agile Practitioner -tasona suositellaan projektin avainrooleille tai PRINCE2 Agile -toteutuksesta vastaaville henkilöille.

Lisätietoja saat lukemalla sivumme PRINCE2 Agile -sertifioinnista.

PMBoK

Mikä on PMBoK?

PMBoK eli Project Management Body of Knowledge on kattavin tietopaketti, joka koskee perinteinen projektinhallinnasta. Project Management Institute myöntää ja ylläpitää sitä, ja sen sertifikaatit ovat luultavasti tunnetuimpia projektinhallinnan sertifikaatteja. Kuten nimestä voi päätellä, se on pikemminkin yksityiskohtainen ja kattava tietopaketti kuin tietty menetelmä. Toisin sanoen siinä ei anneta tarkkoja ohjeita siitä, mitä projektin hallinnassa on tehtävä, mutta se tarjoaa yksityiskohtaista sisältöä kaikesta siitä, mitä voidaan tehdä, tekniikat mukaan luettuina. Se on hyvin suosittu liike-elämässä ja Yhdysvalloissa.

Kenelle PMBoK sopii?

PMBoKia suositellaan projektipäälliköille tai aloitteleville projektipäälliköille, jotka haluavat yksityiskohtaista tietoa projektinhallintakäytännöistä ja -tekniikoista.

Mitkä ovat PMBoK-sertifikaatit?

Kaksi PMBoKiin liittyvää sertifikaattia ovat CAPM® ja PMP®. Ne kattavat olennaisilta osin samat tiedot ja eroavat toisistaan sertifiointikokeen vaatimusten ja sisällön osalta. Keskeinen ero on vaadittava kokemus projektinhallinnasta.

Lisätietoja on sivulla PMI:n PMBoKiin perustuvista PMI-sertifioinneista.